Aluevaalit tulevat – mitä on edessä

 

Aluevaalit käydään tammikuussa 2022, mutta kuka tietää mitä hyvinvointialue oikeasti tarkoittaa?

Olen saanut seurata hyvinvointialueen valmistelua muutamassakin eri roolissa. Kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä saan seurata miten hallinnollinen valmistelu Kuopion näkökulmasta on edennyt. Valmistelutyö on sitonut valtavasti väkeä niin kaupunkiorganisaatiossa kuin muissa toimielimissä. Moni asia on alkanut hahmottua vasta tänä syksynä ja todella moni asia on edelleen täysin auki. Se onkin yksi haaste myös aluevaaleissa: kukaan ei kovin tarkkaan tiedä miten alueemme asiat tulevat järjestymään. Silti jonkun täytyy olla näitä asioita päättämässä aluevaltuustossa.

Oman arkityöni osalta hyvinvointialueen valmistelu koskettaa minuakin: sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstönä myös oppilashuollon työntekijät siirtyvät työskentelemään hyvinvointialueelle. Koulukuraattorin työtä tehdään jatkossakin koululla, mutta nyt vahvistuu yhteys terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Muutos on samaan aikaan uhka ja mahdollisuus.

Nyt menossa on valmistelussa tärkeä vaihe, kun pohditaan käytännön tasolla sitä, miten palveluita jatkossa järjestetään koko alueella. Esimerkiksi perhepalvelujen osalta muutama linja on jo vedetty: tavoitteena on rakentaa Kuopiossakin käynnistynyt perhekeskustoiminta koko alueelle. Tällä viikolla uutisoitiin Savon Sanomissa että vammaispalveluja tuottaa jatkossakin Pohjois-Savon alueella Vaalijala. Tämä kokonaisuus rakentuu siis pienistä paloista ja pikkuhiljaa.

 

En halua valehdella: olen todella innoissani tästä käynnissä olevasta muutoksesta.

 

Hyvinvointialueet tulevat olemaan iso muutos, valtava hanke ja sen valmisteluun osallistuminen tuntuu minusta tärkeältä ja innostavalta. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia: saadaan saumattomia sosiaali- ja terveyspalveluita, leveämmät hartiat tuottamaan niitä, vankempia rahoituspohjia. Tarjotaan yhdenvertaisia, tasalaatuisia palveluita kaikille ihmisille, kun tähän saakka asuinkunnasta riippuen palvelut ovat voineet olla hyvin erilaisia. Kavennetaan hyvinvointieroja, kun nyt ne ovat jatkuvasti kasvussa. Nämä tavoitteet ovat hurjan suuria, mutta niitä täytyy tavoitella. Tässä on mahdollisuuksia hyvään.

Ihmiset, alueet ja tilanteet ovat erilaisia. Samalla tavoin kuin ihmisten yksilöllisyys on tärkeää huomioida, on myös eri alueet nähtävä omanlaisinaan ja omine tarpeineen. Alueemme järjestelmästä on siis saatava joustava.

Meillä on Pohjois-Savossa monia haasteita, sillä olemme valtakunnan sairastavinta väkeä: esimerkiksi mielenterveyspalvelut on saatava rakennettua tehokkaiksi ja kaikille tarjolla oleviksi. Jokaisen on saatava hoitoa sitä tarvitessaan ja toisaalta myös varhaista tukea mielenterveyden pulmiin. Meidän tulee edistää terapiatakuun ja kansallisen mielenterveysstrategian toteuttamista.

Olen miettinyt aluevaaleja ajatellen sitä, mitä teemat ovat minulle kaikista tärkeimpiä. Tuntuu mahdottomalta valita yhtään mitään yksittäistä osa-aluetta: tämä kokonaisuus on se mikä on tärkeää. Haluan huolehtia siitä että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään toimiviksi ja yhdenvertaisiksi, saumattomin palvelupoluin ja hoitoketjuin, parhaaksi mahdolliseksi järjestelmäksi. Haluan että sote- ammattilaisten on hyvä tehdä työtään uudessa organisaatiossa, että työelämä on heille inhimillistä. Haluan että palvelut tulevat lähelle ihmisiä, ihmisten tarpeiden mukaan.

Pohjois-Savon kunnat ovat erilaisia, mutta meillä on täällä paljon yhteistä. On pystyttävä katsomaan alueemme kokonaisuutta mutta myös yksityiskohtia ja yksittäisten kuntien ja paikkakuntien tarpeita ja omaleimaisuutta. Uskon että yhdessä saamme rakennettua hyvää kaikille.