Vielä yksi syy huolehtia toimivista palveluista

 

Henkilöstön sairauspoissaolot ovat kunnissa iso kysymys ja merkittävä taloudellinen haaste. Se siirtyy varmasti myös hyvinvointialueen huoleksi, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstöllä sairauspoissaoloja on siinä missä muillakin työntekijäryhmillä.

Mikä yhteys on toimivilla sosiaali- ja terveyspalveluilla henkilöstön sairaspoissaoloihin? Väitän että melkoisen suuri. Huonosti organisoitu ja riittämättömästi resurssoitu työ tietenkin kuormittaa myös tekijöitään. Mutta on muitakin vaikutuksia. Otetaan esimerkkinä Kuopio: henkilöstön keski-ikä 47 vuotta ja naisia noin 5500 yhteensä noin
6500 työntekijästä. Sairauspoissaoloja kertyi 17 päivää vuodessa henkilötyövuotta kohden. Tuki- ja liikuntaelinsairausten jälkeen suurin poissaolojen syy on mielenterveyteen liittyvät syyt. Miten henkilöstön sairastavuus ja toimivat palvelut liittyvät toisiinsa? Siten että henkilökunta on myös palveluiden käyttäjiä.

Julkisen sektorin työntekijöistä valtaosa on naisia. Naisilla perinteisesti on lähipiirissään paljon hoivavastuuta: niin nuoremmista kuin vanhemmasta ikäluokasta. Pienten lasten vanhemmille tuttu neuvolan työntekijä, perhesosiaalityön tuki tai alueen eroauttamisen palvelut voivat olla äärimmäisen tärkeitä arjen sujumiselle ja muutostilanteista selviytymiselle. Miten pystyy käymään töissä rauhassa vanhempi, jonka nuori voi psyykkisesti huonosti ja jonottaa yli yhdeksän kuukautta psykiatriseen hoitoon? Tai iäkkäästä, yksin asuvasta ja muistisairaasta vanhemmastaan huolta kantava ihminen? Tai omaan alkoholinkäyttönsä vähentämiseen apua tarvitseva työntekijä? Tai miten töissään jaksaa hän, joka on ensin jonottanut kuukausia mielenterveyspalveluihin
saadakseen sieltä ohjeen etsiä yksityistä terapeuttia, mutta yksityistä terapeuttia ei vaan löydy?

Me kaikki tarvitsemme joskus apua. Uskon että toimivasti järjestetyt ja varhaista tukea painottavat palvelut ovat avain myös henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemiseen sekä henkilöstön pysyvyyteen. Ja näissä asioissa voimme myös taloudellisesti saavuttaa isoja säästöjä, kun henkilöstö ei voi huonosti tai vaihdu jatkuvasti.

Myös koronan vaikutukset alkavat näkyä koko väestössä, työntekijöissä, perheissä ja useimpien ihmisten elämässä. Tässä tilanteessa arjen käytännön tukea ja keskusteluapua sekä apua taloudellisiin vaikeuksiin olisi tarjottava entistä laajemmin ja kynnyksettä.